Hannan ensimmäinen artikkeli

John C. Paolillon artikkelissa ”Structure and Network in the YouTube Core” (2008), tutkitaan Youtuben sosiaalisia suhteita, joiden avulla pystytään selvittämään sovelluksen sosiaalista rakennetta ja ydintä. Artikkelin tarkoituksena on osoittaa yhteys käyttäjien välillä, joka valottaisi erilaisia käyttäjäryhmiä. Materiaalia tämänkaltaiseen tutkimukseen on vaikea kerätä, sillä Youtube ei tarjoa yksityiskohtaista tietoa sosiaalisista verkostoista. Saatavilla on ainoastaan yleistä statistiikkaa toiminnoista.

Tutkimuksessa oli lähdettävä siitä, että löydetään parhaiten tuloksia tarjoavat videot, joiden tietoja tutkitaan. Artikkelissa näitä videoita pidetään lähtökohtina koko tutkimukselle, sillä niiden avulla selvitetään käyttäjien sosiaaliset yhteydet. Jotta löydettäisiin parhaiten tarkoitukseen soveltuvia videoita, tutkija otti metodikseen hakea Googlella kuukauden ajalta suosituimmat videot, joita oli linkitetty eri blogeihin. Kun lähtökohdiksi kelpaavat videot oli valittu, alettiin niitä tarkastelemaan erityisesti tähän tarkoitukseen kehitetyllä ohjelmalla. Ohjelma oli tutkijan itse kehittämä ja se toimi kahdessa osassa. Ensimmäiseksi se tunnisti videon tiedot, joista voitiin identifioida videon tekijä sekä videon saamat kommentit. Toisessa vaiheessa ohjelma etsi videon tekijän kaikki videot, sekä kommentteja antaneiden kaikki videot. Täten saatiin muodostetuksi rakenne ja yhteys eri käyttäjien välille. Tätä operaatiota toistettiin kuitenkin vain seitsemän kertaa, sillä sen jälkeen videot alkoivat toistumaan, joten materiaali ei enää ollut tarkoituksenmukaista.

Videoiden julkaisijat voitiin siis kategorisoida yhdistämällä kaikki julkaisuista löytyvät tagit. Täten saatiin myös selville julkaisijoiden sijainti sosiaalisessa yhteisössä. Ohjelma tuotti laajan määrän aineistoa, tutkittuja videoita kertyi lähes 10 000, julkaisijoita noin 1000, käyttäjiä kokonaisuudessaan 80 000 ja käyttäjien välisiä ystävyyssuhteita 150 000. Tietojen analyysi perustui siihen, että käytetyt tagit yhdistettiin julkaisijoihin hierakisella ryhmäanalyysillä. Ystävyyssuhteet julkaisijoiden välillä saatiin hahmotettua luomalla materiaalista sosiogrammi. Tutkimusmateriaalin rajaamiseksi käytettiin suositumpia hakusanoja käyttäviä julkaisijoita. Julkaisijoista koottiin lopuksi yhdeksän ryhmää, joista jokaista yhdisti sama aihepiiri. Näitä ryhmiä tutkija analysoi tekemällä vektorianalyysiin perustuvat Euklidinen etäisyys ja Wardin klusterointimenetelmät.

Kokonaisuudessaan tämänkaltainen tutkimus on hyvin vaikea suorittaa, sillä materiaalin oikeellisuutta on vaikea arvioida. Tässäkin tapauksessa jo lähtökohtina käytettävät suosituimmat videojulkaisut saattoivat olla huonosti valittuja. Tämän tutkija kyllä mainitsi artikkelissa itsekin. Kun suosituimpia julkaisuja etsittiin blogijulkaisujen avulla, saattoi niitä yhdistää jokin tietty blogeissa suosittu aihepiiri, joka taas Youtube-käyttäjien keskuudessa ei välttämättä ole niin suosittu. Myös tutkimusmateriaalin rajaaminen on saattanut vääristää tutkimustulosta, sillä materiaalilähde oli erittäin suuri. Toisaalta suurella määrällä tutkimusaineistoa voidaan kyllä mielestäni saavuttaa uskottavampi tulos.

Tutkimus osoitti, että Youtuben käyttäjät muodostavat melko selkeitä sosiaalisia ryhmiä eri aihepiirien välille. Tämä tukee olettamusta siitä, että Youtube sisältää sosiaalisen rakenteen. Tutkimus ei kuitenkaan ollut täydellinen, sillä esimerkiksi videoiden kommentointia voitiin käsitellä melko suppeasti. Mikäli tästäkin funktiosta saataisiin kattavaa tietoa, voitaisiin Youtuben sosiaalista rakennetta tarkastella vieläkin tarkemmin.

-Hanna

Tuukan tarkastelemien tutkimusten aiheet 2/4

Kerron tässä lyhyesti kahdesta ensimmäisestä valitsemastani tutkimuksesta. Kaksi seuraavaa esittelen toukokuun alussa kunhan saan mediatutkimuksen syventämisjakson esseen ja mediatutkimusten klassikoiden tentin tehtyä.  Lisään tutkimukset myös välilehteen ”Tutkimuksia”

Ensimmäinen tarkastelemani tutkimus Julia Kennedyn, Don’t you forget about me liittyy Madeleine McCannin katoamiseen ja siihen liittyviin kommentteihin sekä vastinevideoihin.

Tutkimus liittyy YouTuben sosiaalisiin funktioihin sikäli, että kun jotain mullistavaa tapahtuu, haluavat ihmiset tuoda oman panoksensa.  Vähimmillään tämä voi olla vaikka mielipiteen ilmaisemista. Esimerkiksi Japanin maanjäristyksen uhreille kerätään varoja sosiaalisessa mediassa. YouTubessa ihmiset haluavat esimerkiksi ilmaista järkytyksensä tai laittaa esille oman muistamisvideonsa. Tällä tavoin ihmiset pääsevät kollektiivisesti osallistumaan ja suremaan tai tuomaan mielipiteensä esiin.

Madeleinen katoamistapauksenkin vastineeksi oli laitettu tutkimuksentekoaikana 3700 videota ja yli seitsemän miljoonaa tekstivastausta

Toinen tarkastelemani tutkimus Patricia Langen, Publicly Private and Privately Public: Social Networking on YouTube liittyy sosiaaliseen verkostoitumiseen YouTubessa. Tutkimus on mielestäni hyvä esimerkki tuoreen tutkimusaiheen eri tutkimustavoista ja kompastuskivistä.

Tässä pioneeritutkimuksessa kysyttiin kuitenkin mielenkiintoisia kysymyksiä, kuten: Tunnetko kaikki henkilöt, jotka ovat kommentoineet videotasi?; Missä tilanteessa pyydät jotakuta kaveriksi?; Mitkä ovat pääedut ja haitat YouTubeen osallistumisessa? Ja Miten ystäväksi pyytäminen YouTubessa eroaa heidän videoiden tilaamisestaan?

Tutkimuksessa havaittiin muunmuassa että YouTube sekä vahvistaa, että luo ystäväverkostoja. Videoiden kommentoiminen myös rohkaisee katsomaan kommentoineen videoita.

YouTubessa myös mediapiirien kokoja voi säädellä riippuen siitä, keiden haluaa nähdä videonsa. Ystäväksi tulemistaYouTubessa edelsi joskus myös yhteisten videoiden tekeminen.


-Tuukka-Tapio-

Ajatuksia viraalivideoista

Viraalivideot ovat mielestäni hurjan mielenkiintoinen ilmiö, joten herättelen vähän keskustelua aiheesta. Olen niistä paljon kertonut aikaisemmissa postauksissa ja nyt voisi vaihtaa niistä heränneitä ajatuksia.

Millaisia kokemuksia teillä on viraalivideoista? Mitä kautta niihin helposti törmää? Entäpä mitkä voisivat olla sellaisia piirteitä, joita nopeasti maailmaa valloittavasta viraalivideoista löytyy? Voiko mielestänne viraalivideoiden katselua kutsua sosiaaliseksi toiminnaksi?

Meniinan tarkastelemien tutkimusten aineistoja ja aineiston keruun menetelmiä

Tässä postauksessa esittelen tarkastelemissani tutkimuksissa käytettyjä aineistoja. Vaikka tutkimukset ovat erilaisia, löytyy niistä ainakin aineiston osalta yhtäläisyyksiä: kolmessa tutkimuksessa neljästä aineiston tai ainakin osan siitä muodostivat kyselyn avulla saadut vastaukset. Taisimme luennollakin keskustella siitä, että kysely on multimediaviestinnän tutkimuksessa toimiva tapa kerätä aineistoa.

Kahdessa tutkimuksessa (Haradikis & Hanson: Social Interaction and Co-Viewing With YouTube: Blending Mass Communication Reception and Social Connection; konferenssijulkaisu: Understanding Content Consumers and Content Creators in the Web 2.0 era: A Case Study of YouTube Users) kysely oli rajattu niin, että se toteutettiin internetin välityksellä nimenomaan college-oppilaille. Ensimmäisessä tutkimuksessa college-oppilaiden valintaa tutkittavaksi ryhmäksi perusteltiin heidän nuorella iällään ja siten parempina mahdollisuuksina uusien teknologioiden ja palveluiden omaksumiseen. Koska tämä tutkimus oli toteutettu vuonna 2009 ja sosiaalisen median elämässä kaksi tai kolme vuotta tarkoittaa mahdollisuutta valtavaan kehittymiseen ja yleistymiseen, vuonna 2011 valitsisin kyselyyn vastaajat erilaisin perustein. Ei tarvitse olla nuori tai korkeakoulutettu osatakseen käyttää sosiaalista media tai tietääkseen siitä jotain.

Näistä kahdesta tutkimuksesta vielä sen verran, että niissä kyselyyn vastaajien eli college-oppilaiden valinta sujui hieman eri tavoin. Ensimmäisessä tutkimuksessa aineiston keruun ensimmäisessä vaiheessa otannan muodostivat usean pääaineen college-opiskelijat, jotka olivat ilmoittautuneet samalle viestinnän kurssille. Seuraavassa vaiheessa lopulliseen tutkimukseen saivat vapaaehtoisesti osallistua ne opiskelijat, jotka kertoivat käyttävänsä YouTubea. Lopullisen aineiston muodostivat 427 opiskelijoiden täyttämää kyselykaavaketta. Toisessa tutkimuksessa taas osallistumismahdollisuus internet-kyselyyn annettiin satunnaiselle otannalle college-opiskelijoita kahdesta suuresta yliopistosta, joista 1055 vastasi.

Kolmannessa tutkimuksessa (Thornton: YouTube: transnational fandom and Mexican divas) kysely muodosti toisen osan aineistosta, josta ensimmäinen osa koostui kahdesta meksikolaisesta filmitähdestä (María Félix ja Dolores del Río) tehdyistä fanivideoista. Kyselyn avulla saatu aineisto koostui viidestä videoiden tekijältä saadusta vastauksesta. Vastaajista yksi oli espanjalainen, yksi venäläinen ja loput kolme meksikolaisia. Kysymyslomakkeissa käytetty kieli oli englanti tai espanja. Nämä fanivideoiden tekijät jäivät mietityttämään minua, sillä mielestäni heidän valintaansa kyselyyn vastaajiksi ei perusteltu. Nyt heitä oli Meksikon lisäksi myös yksi Espanjasta ja yksi Venäjältä, mutta mielestäni tämä jakauma oli turhan laaja. Tutkimuksessa käytetyt filmitähdet eivät mielestäni olleet niin tunnettuja, että heidän faniyhteisöään kannattaisi tutkia näin laajasti. Tai sitten tutkimukseen osallistuneita faneja olisi voinut olla enemmän. Nyt osallistujien määrä ja heidän maantieteellinen jakaumansa jäi perustelematta.

Neljännessä tarkastelemassani tutkimuksessa (Chu: Collective behavior in YouTube: a case study of `Bus Uncle`online videos) taas aineistona ei ole kyselystä saadut vastaukset vaan viraalivideo ”Bus Unclen” innoittamina syntyneet videovastaukset (kuten mash-ups eli alkuperäisen videon materiaalia ja musiikkia yhdistävät videot). Tutkimusaineiston muodostivat 132 videota, jotka olivat saaneet inspiraationsa ”Bus Uncle” -videosta.

Valitessani tutkimuksia blogia varten, huomasin niissä kyselyjen olevan suosittu tapa hankkia aineistoa. Itse en ole ikinä kyselyä toteuttanut omaa tutkimusta varten, joten sen erilaisista käyttömahdollisuuksista oli mielenkiintoista lukea. Omaa tutkimusaineistoani lähelle osuu neljännen tutkimuksen aineisto, joka koostui YouTubessa julkaistuista videoista.

Meniinan valitsema neljäs tutkimus

Tässä postauksessa esittelen erikseen neljännen ja viimeisien valitsemani tutkimuksen, joka liittyy konkreettiseen toimintaan YouTubessa ja siellä muodostuvaan yhteisölliseen käyttäytymiseen. Siinä käsitellään yhden YouTube-julkkisen, Hong Kongilaisen ”Bus Unclen”, ympärille vuonna 2006 rakentunutta ilmiötä ja siitä syntynyttä videotuotantoa. Taustalla on bussissa sattunut välikohtaus, jonka kanssamatkustaja kuvasi kännykkäkameralla. Kaikki alkoi nuoren miehen pyydettyä edessä istuvaa henkilöä hiljentämään ääntään, sillä tämä mesosi turhan kuuluvasti matkapuhelimeensa. Tämän seurauksena edessä istunut mies sai hirveän hepulin ja raivosi nuorelle miehelle mm.”I´ve pressure, you´ve pressure!” ja ”Why did you have to provoke me?!”. Hän myös heitteli ilmoille useita kirosanoja ja haukkui nuoren miehen äitiä, jonka kanssa uhosi tekevänsä yhtä ja toista. Hän ei suinkaan laantunut, vaikka häntä hiljemmin puhumaan pyytänyt nuori mies yritti päästä pois tilanteesta.

Tapaus sai valtavaa julkisuutta ja ”Bus Uncle” innoitti kymmeniä videonikkareita. Myös sanomalehdet ja televisio yrittivät pitkään jäljittää videossa raivoavaa miestä. Hänen sitten viimein löydyttyä hän väitti olleensa juuri tuona iltana valtavan paineen ja masennuksen vallassa ja yrittäneensä jopa soittaa itsemurhaa aikovien auttavaan puhelimeen.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia videoita ”Bus Unclen” innoittamana oikein syntyi ja mikä johti tällaiseen yhteisölliseen käytökseen. ”Bus Uncle” oli samanlainen nopeasti leviävä viraalivideo kuin aikaisemmassa postauksessa esittelemäni Tay Zondayn ”Chocolate Rain”.

-Meniina-

Meniinan valitsemien tutkimusten aiheita ja tavoitteita

Esittelen tässä postauksessa lyhyesti (tai ainakin yritän :D ) valitsemieni tutkimusten aiheita ja tavoitteita. Tutkimuksistahan löytyy lista myös blogin Tutkimuksia-välilehdestä, jonne listasin myös tiedot julkaisuista. Neljännen tutkimukseni laitan omaan postaukseensa, sillä sen aihe on suorastaan pakko esitellä videon muodossa!

Tutkimuksista ensimmäinen on Haradikisin ja Hansonin Social Interaction and Co-Viewing With YouTube: Blending Mass Communication Reception and Social Connection. Tutkimus on vuodelta 2009 ja siinä tavoitteena oli tutkia YouTuben käyttäjien motiivien ja yksilöllisten erojen mahdollista vaikutusta videoiden katselu- ja jakamisinnokkuuteen. Siinä ei siis käsitelty mitään tiettyjä videoita tai YouTube-ilmiöitä.

Toinen valitsemani tutkimus on Thorntonin YouTube: transnational fandom and Mexican divas. Tutkimus on valitsemistani tuorein, sillä se on julkaistu vuonna 2010. Siinä käsitellään YouTubea areenana fanimateriaalin tuottamiselle ja siinä tarkasteltiin kahdesta meksikolaisesta filmitähdestä (María Félix ja Dolores del Río) tehtyjä fanivideoita ja niissä näkyviä eroja, jotka voivat selittyä niiden tekijöiden kulttuurisilla taustoilla. Tavoitteena oli selvittää miksi YouTube on käyttökelpoinen alusta erilaisten julkkisten fanien toiminnalle ja miten fanit rakentavat ihailemiensa tähtien online-edustavuutta. Tutkimuksessa myös muistutettiin, että eroistaan huolimatta videoiden avulla on tarkoitus kommunikoida maailman laajuisessa faniyhteisössä. Niiden tekemiseen siis liittyy tekijän omien motiivien lisäksi myös sosiaalinen motiivi.

Kolmas valitsemani tutkimus vuodelta 2008 ja se on nimeltään Understanding Content Consumers and Content Creators in the Web 2.0 era: A Case Study of YouTube Users. Se eroaa muista tutkimuksista siinä, että se on tehty viestinnän konferenssia varten. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää käyttäjien käyttäytymistä ja motivaatioita YouTuben sisällön kuluttamisessa ja tuottamisessa. Vaikka tämä ja ensimmäinen tutkimus ovat samankaltaisia, ero on kuitenkin käyttäjien taustatekijöiden painottamisessa. Jos ensimmäisessä tutkimuksessa ne saavat suuren roolin, niin tässä painottuu enemmänkin se miksi kulutetaan ja tuotetaan.

-Meniina-

Jenkinsin blogista

Lisäsin tässä innostuttuani vielä kolmannenkin linkin blogimme aiheeseen liittyvään materiaaliin eli tutkija Henry Jenkinsin blogiin. Hän on viestinnän professori Yhdysvalloista ja tutkinut muun muassa osallistuvaa yleisöä eri mediatekstien fanien muodossa. Suosittelen tutustumista häneen fanitutkimuksen uranuurtajana ja uusia mediailmiöitä tarkastelevana henkilönä. Blogista löytyy listaa hänen kirjoittamistaan kirjoista ja artikkeleista, joita useita lukeneena voin niitä suositella.

-Meniina-

Hautakangas: YouTube - Uusi media, uusi julkisuus?

Löysin Nellin kautta erittäin mielenkiintoisen artikkelin YouTubesta. Harmikseni en voi linkittää sitä suoraan blogiin, mutta Arto-artikkelitietokannan kautta se pitäisi löytyä. Kyseessä on Lähikuva-nimisessä lehdessä (audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen aikakausilehti) vuonna 2008 ilmestynyt juttu ”YouTube – Uusi media, uusi julkisuus” ja kirjoittaja on Mikko Hautakangas. Tämä ei siis ole varsinainen tutkimus, mutta  ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Sivuun lisäämäni linkki vie Lähikuva-lehden sivuille ja siellä voi selailla jo ilmestyneitä numeroita ja lukea artikkeleista englanninkielisiä tiivistelmiä.

Hautakangas pohtii artikkelissaan YouTuben kautta muodostuvaa julkisuuskuvaa ja sitä, millaisia haasteita uudenlainen mediaympäristö luo yleisön toimijuuden tutkimiselle. Blogimme aiheeseen se liittyy siten, että YouTuben sosiaalisuus muodostuu osallistuvasta ja tuottavasta yleisöstä: Hautakankaan sanoin ”palvelun ensisijainen tehtävä on tarjota kanava käyttäjien itsensä tekemien videoiden esittämiseen, olivatpa ne sitten rakeisia matkapuhelimella kuvattuja arkisia taltiointeja tai teknisesti korkeatasoisia ja puoliammattimaisesti tuotettuja lyhytelokuvia.” Palaute on myös tärkeää ja usein tekijät sitä suorastaan toivovat. Näiden amatöörivideoiden lisäksi palvelusta löytyy runsaasti kaupallista mediamateriaalia, kuten pätkiä tv-ohjelmista, mainoksia, musiikkivideoita jne. Hautakangas keskittyy kuitenkin pohtimaan vain käyttäjien luomaa uutta sisältöä.

Hautakangas nostaa esiin vakiintuneiden mediakäytäntöjen kautta myös YouTuben omaksumia piirteitä. Esimerkiksi hän mainitsee vuosittaisen YouTube Awards -kisan, jossa palkitaan parhaat käyttäjien lähettämät videot. Tällainen kilpailuasetelma liittyy esimerkiksi Music Televisioniin, joka on mielestäni vaikuttimena myös YouTuben omaksumaan palkitsemiskäytäntöön. Hautakangas kertoo, että ensimmäiset YouTube Awardsit jaettiin keväällä 2007, jolloin kilpailuvideot jaettiin seitsemään sarjaan: hellyttäviin, innoittaviin, komedioihin, puheenvuoroihin, luoviin, sarjoihin ja Vuoden muusikkoon. Vuonna 2007 voitokas oli esimerkiksi Tay Zonday -nimeä käyttävä harrastelijamuusikko, jonka musiikkivideo ”Chocolate Rain” päätyi yksinkertaisuudestaan ja koomisista elementeistään huolimatta (tai juuri niiden ansioista) leviämään yhteisösivustojen ja sähköpostien kautta ympäri maailman. Tay Zondayn musiikkivideoon on viitattu lukuisten muiden YouTube-videoiden lisäksi myös muussa populaarikulttuurissa, kuten esim. South Park -animaatiosarjassa. Video on ns. viraalivideo, “joka leviää viruksen tavoin ihmiseltä toiselle tavoittaen nopeasti laajan joukon”.

Yllä alkuperäinen Tay Zondayn versio ja alla siitä tehty hupailu.

Hautakangas esittää artikkelissa ihmetyksensä siitä, miksi YouTube pelaa vanhan median säännöillä, sillä vuoden parhaiden lokeroimisen ja palkitsemisen voi ajatella olevan ristiriidassa palvelun luonteen kanssa. YouTuben vahvuuksinahan ovat avoimuus ja käyttäjien tasa-arvoisuus, joten mihin tarvitaan erikseen esiin nostettavia YouTube-tähtiä ja hittejä. Olen tässä Hautakankaan kanssa jokseenkin eri mieltä, sillä miksei videoita voisi palkita. Esimerkiksi olen katsonut lukuisia fanien tekemiä videoita ja suon mieluusti huomiota sellaiselle työlle, johon on käytetty aikaa ja vaivaa. Yhdyn Hautakankaan näkemykseen siinä, että YouTube tarjoaa esityskanavan myös sellaiselle yleisölle suunnatuille teoksille, joille olisi vaikeaa löytää kaupallista jakelijaa.

-Meniina-

Keen ja luova amatööri

Andrew Keen on henkilö, johon sosiaalisesta ja uudesta mediasta kiinnostuneen kannattaa tutustua. Hän antaa ärhäköitä mielipiteitä uuteen mediaan liittyvästä osallistuvasta yleisöstä ja pelkää, että pian verkko on niin sanotun luovan amatöörin kaatopaikka, jossa on vähemmän sekä kulttuuria että luotettavia uutisia. Keenin mukaan web. 2.0 -vallankumouksen myötä verkossa vallitsee hyödyttömän informaation kaaos. Kohdasta Aiheeseen liittyvää... pääsee lukemaan hänen ajatuksiaan. Kyseessä ei ole blogia varten valitsemani tutkimus, muttta muuten mielenkiintoisen näkökulman sisältävä kirjoitus.

Vaikkei Keenin kirjoituksessa puhutakaan ainoastaan YouTubesta, liittyy sen teema palveluun vahvasti. Luovan amatöörin ja uuden median kauhisteleminen voi nostaa verenpainetta, mutta vilkaiskaa, jos aihe kiinnostaa. Keenin antamaan kritiikkiin on Suomessa ottanut kantaa ainakin Janne Matikainen kirjassaan Verkko kasvattajana. Mitä aikuisen tulisi tietää ja ajatella verkosta (2008).

-Meniina-

YouTube - Broadcast Yourself

YouTube on sisällönjakopalvelu, joka tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden julkaista videoita ja katsella muiden julkaisemia videoita. (TSK: Sosiaalisen median sanasto)

Näin yksinkertaisesti Sanastokeskus määrittelee YouTuben. Tässä määritelmässä ei kuitenkaan saa sijaa palvelun yksi tärkeimmistä funktioista, nimittäin sen avulla rakentuva yhteisöllisyys: videoita ei suinkaan katsella yksin, vaan yhdessä samasta aiheesta kiinnostuneiden kanssa. Videoita on mahdollista kommentoida ja tätä niiden tekijät usein toivovatkin. Tekijät ovat tehneet videonsa katsottaviksi ja YouTuben tarjoaman areenan avulla ne tavoittavat parhaimmillaan maailman laajuisen yleisön.

YouTube perustettiin vuonna 2005 ilmaiseksi videoiden jakopalveluksi. Sen suosioin nousua on ollut vauhdittamassa sen helppokäyttöisyys. Videoita voi katsella ilmaiseksi ja niitä on helppoa liittää vaikkapa blogiin tai sähköpostiin. YouTubea myös käytetään erilaisiin tarkoituksiin, kuten tiedon etsimiseen tai yksinkertaisesti viihtymiseen. Se sisältää materiaalia esimerkiksi vakavasti otettavista luennoista, yhteiskunnallisista vaikuttamisyrityksistä ja hauskoista kotivideoista.

Blogissamme perehdytään YouTubeen ja eritoten sen sosiaalisiin funktioihin. Meitä kiinnostaa se, miten YouTube ei ole tyytynyt ainoastaan sille alun perin määrättyyn tehtävään eli sisällönjakamiseen, vaan se on omaksunut myös esimerkiksi keskustelupalstojen ominaisuuksia. YouTube on ilmiö, jota nyt tarkastelemme pintaa syvemmältä.

-Meniina