TUUKKA: Tutkimustulosten yhteenveto

Videoiden jakaminen ja kommentoiminen auttoi käyttäjiä säilyttämään yhteydet ystäviinsä ja sukulaisiinsa välimatkojenkin päässä. Ihmiset käyttäytyvät julkisen yksityisesti, koska  YouTube videoita ei haluta rajata pelkästään niiden ystävien näkyville, joilla on YouTube tili. Siksi videot ovat siis julkisia myös muille, tavallaan siitä hinnasta, että ystävät saavat ne nähdä. Osa ihmisistä vastasi ongelmaan käyttämällä rajoitettuja täggäyksiä, tällöin vain ystävät pystyivät katsomaan näitä videoita, koska tiesivät tämä erityisen - esimerkiksi YouTube -nimeen liittyvän täggäyksen.

Kaikkien tiedossa ei myöskään ollut, että Googlen ostettua YouTuben, hakukoneen kautta saattoi löytää videoita paremmin samoin "related" linkkien avulla ei kaverien oli mahdollista nähdä yksityisiksi tarkoitettuja videoita. YouTuben kaltaisessa palvelussa on mahdollisuuksia aidosti vuorovaikutteisempaan mediaystäväverkostojen luomiseen. Tämän vastakohta on taas fanisentrisyys, jossa suuet joukot seuraavat "videotähtien" tuotoksia.

Vaikka tulevaisuudessa suuret mediayhtiöt ja tietojenkeräilijät vaatisivat meistä yhä enennevässä määrin tietoja, on käyttäjillä aina mahdollisuus manipuloida näitä järjestelmiä, muun muassa käyttämällä niitä "väärin" (osallistumalla sosiaalisuuteen vain yksisuuntaisesti, esimerkiksi vain tuottajana ei kommentoijana) tai väärin tiedoin (ei paljasta oikeaa minäänsä).

Chengin, Dalen ja Liun tutkimuksessa taas havaittiin pieni maailma ilmiö, jonka mukaan ihmiset ovat kaikki yhteenliittyneitä, lyhyiden tuttavalinkkien kautta. Tutkimuksessa myös havaittiin että "related" -videoiden videoiden kautta lähes kaikki ihmiset ovat siis yhteenliittyneinä. Myls tämä tutkimus otti edellisen tavoin esiin YouTuben omistusasian ja huomasi, että videoiden streamauksesta aiheutuvan 11 miljoonan dollarin laskun maksajana on parempi olla Google.

Lainen ja muiden tutkimuksen mukaan taas, YouTuben sosiaaliset yhteydet ja ryhmäytyminen ovat sosiaaliseen kontekstiin, eli sisältöön perustuvia. Kuitenkaan sosiaaliset verkostot YouTubessa eivät useinkaan perustu ystävyyteen tai sisällöntuotantoyhteistyöhön oikeassa elämässä. Tutkimuksentekijät ehdottivat, että tutkimusta voisi jatkaa vielä aiheista, kuten: ryhmän vaikutus sisältöön, yksityisyysasetusten ymmärtäminen ryhmän jäsenenä (koska ryhmän jäsenyys voi pajastaa arkaluontoisia tietoja), keinotekoinen ryhmäyttäminen (videointressien mukaisesti, eikä vain käyttäjien valitsemien ryhmien mukaisesti), näiden luvullisten tulosten assosioiminen sosiologiseen tutkimukseen ja fyysisiin (off-line) sosiaalisiin ryhmiin.

Maddien katoamistapaukseen suhtauduttiin YouTubessa hyvin monin tavoin. Karnivaalihenkisyys ja vastarinta kukoistivat videopalvelussa perinteisempien surun, menetyksen ja kostonhalun ilmaisemisen rinnalla. Erilaisia erityislaatuisia virtuaaliyhteisöjä syntyi. Kuviteltu yhteisö toi esiin myös yleisemmän huolen nyky-yhteiskunnan vaaroista, tälle vastapainoksi annettiin tahallisena provokaationa huumiria ja seksuaalista sisältöä.

YouTuben "Broadcast Yourself" mahdollistaakin erityislaatuisuuden edistämisen ja vaihtoehtoisten diskurssien artikuloinnin ja edistämisen.

Yhteenveto tutkimusaineistoista -Hanna

Lyhyenä yhteenvetona voisin todeta, että kolmessa käsittelemistäni artikkeleista (Structure and Network in the YouTube Core, Exploring Social Dynamics in Online Media Sharing ja Understanding Video Interactions in YouTube) tutkimusaineistona toimi YouTube. Materiaali hankittiin siis tutkimalla YouTuben sisältöä lähinnä seuraamalla käyttäjien sosiaalisia toimintoja. Käytännössä tämänkaltaisissa tutkimuksissa tämä menetelmä oli ainoa vaihtoehto.

Näistä poikkeavassa artikkelissa (Social media? Get serious! Understanding the functional building blocks of social media) aineisto, johon artikkeli pohjautui, kerättiin blogikirjoituksista. Artikkelissa mainittuja henkilöitä näiden blogien takana olivat Gene Smith (Atomiq.org), Matt Webb (intercon- nect.org), Stewart Butterfield (sylloge.com) ja Peter Morville (semanticstudios.com). Mielestäni oli hienoa, että tämänkaltaisen artikkelin aineisto oli kerätty juuri blogeista.

-Hanna

Yhteenveto tutkimusaiheista -Hanna

Kahdessa ensimmäisessä postauksessani käsittelemät artikkelit (Structure and Network in the YouTube Core ja Exploring Social Dynamics in Online Media Sharing) tutkivat kummatkin YouTuben sosiaalista ydintä. Jälkimmäisessä painopiste oli kuitenkin myös siinä, miten massiivisen sisällön järjestämistä voitaisiin parantaa. Kummassakin tutkittiin sitä, että sisältääkö YouTube jonkinlaista sosiaalista rakennetta. Tämän rakenteen ymmärtäminen auttaisi myös sisällön järjestämistä ja hakujärjestelmää koskevissa ongelmissa.

Neljänneksi käsittelemässäni artikkelissa (Understanding Video Interactions in YouTube) tutkimuskohteena olivat käyttäytymismallit YouTubessa. Erityisesti tutkittiin häiriökäyttäytymistä, jota kuvattiin artikkelissa antisosiaalisena käyttäytymisenä. Myös tämän tutkimuksen taustalla oli tavoite helpottaa sisällön järjestämistä.

Kolmantena käsittelemäni tutkimuksen  (Social media? Get serious! Understanding the functional building blocks of social media) aiheena oli luoda yrityksille ohjeisto, jota noudattamalla nämä voisivat hyödyntää sosiaalista mediaa omana toimintonaan.

Yhteenvetona voisi sanoa, että kolmas tutkimus poikkesi aihepiiriltään eniten muista. Muut kolme tutkimusta käsittelivät YouTuben rakennetta, kun taas kolmas tutkimus keskittyi siihen, miten sosiaalista mediaa ylipäätään voitaisiin hyödyntää yritystoiminnassa.

-Hanna

Yhteenveto tutkimusmenetelmistä -Hanna

Kolmessa käsittelemässäni artikkelissa tutkimusmenetelmänä käytettiin erilaisia ohjelmanpätkiä, joilla saatiin tietoa YouTuben rakenteesta. Artikkeleista kävi hyvin ilmi, että tämä on ainoa tapa kerätä informaatiota sovelluksen sisäisistä rakenteista, sillä YouTube ei tarjoa tämänkaltaista informaatiota itse. Ohjelmat kävivät periaatteessa läpi eri videoiden ja kommenttien yhteyksiä seuraamalla niiden välistä linkitystä. Kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa (Structure and Network in the YouTube Core ja Exploring Social Dynamics in Online Media Sharing) tutkimuksen kohteina olivat lähinnä käyttäjien ystävyyssuhteet ja näiden muodostama verkosto. Neljänneksi käsittelemässäni artikkelissa (Understanding Video Interactions in YouTube) tutkimuksen kohteena olivat videoiden väliset yhteydet, mutta menetelmä oli silti samanlainen kuin kahdessa em. tutkimuksessa. Kaikissa kolmessa artikkelissa kerätystä informaatiosta luotiin tilastollisia kaavioita ja kuvia, joiden avulla voitiin todeta erilaisia asioita.

Kolmantena käsittelemäni artikkeli (Social media? Get serious! Understanding the functional building blocks of social media) poikkesi myös tutkimusmenetelmältään muista. Se oli artikkelina myös hieman erilainen, sillä siinä ei oikeastaan tutkittu mitään, vaan tarkoituksena oli julkaista ohjeisto. Ohjeisto koottiin kuitenkin asiaa käsittelevistä blogeista. Tässä siis kerättiin blogeista aiheeseen liittyvää informaatiota, jonka artikkelin kirjoittajat sittemmin muokkasivat ohjekokonaisuudeksi.

-Hanna 

Hannan neljäs artikkeli

Neljäs artikkelini käsittelee ihmisten käyttäytymismalleja YouTubessa. Artikkelin” Understanding Video Interactions in YouTube” (2008) ovat kirjoittaneet Fabricio Benevenuto, Fernando Duarte, Tiago Rodrigues, Virgilio Almeida, Jussara Almeida ja Keith Ross. Itse sosiaaliset funktiot ovat artikkelissa pienemmässä osassa, sillä käyttäytymistä tutkitaan lähinnä videopostausten valossa. Artikkelissa nousee vahvasti esiin antisosiaalinen käyttäytyminen, jota jotkin käyttäjät YouTubessa harrastavat. Tällä antisosiaalisella käyttäytymisellä tarkoitetaan artikkelissa sitä, että videoita julkaistaan ja linkitetään muihin jonkin epäeettisen syyn takia. Voidaan esimerkiksi promota jotain tuotetta linkittämällä sen videoita muihin, aiheeseen liittymättömiin videoihin.

Artikkelin tutkimusosassa perehdyttiin videoiden ”vastavideoihin”, eli käytännössä siihen rakenteeseen, jossa jonkun julkaisemaan videoon voidaan linkittää jokin oma videovastine.  Tutkimusmenetelmä oli näiden yhteyksien tutkiminen siihen suunnatulla ohjelmalla. Ohjelma sai aikaan tiettyihin videoihin ja niiden yhteyksiin liittyviä noodeja. Näitä tutkimalla voitiin tuloksista tehdä suurempia graafeja. Ohjelman algoritmi on esitetty artikkelissa ja siitä selviää melko hyvin, miten yhteyksiä tutkittiin.

Artikkelissa esitelty tutkimus osoittaa merkkejä antisosiaalisesta käyttäytymisestä YouTubessa. Kuten tuntuu olevan aika yleistä, niin tämänkin artikkelin tarkoitus on kannustaa lisätutkimuksiin. YouTubessa sisällön määrä on todella suuri, joten allokoinnilla ja hakuohjelmilla on suuri rooli. Mikäli tätä epäsosiaalista käyttäytymistä pystyttäisiin tunnistamaan paremmin, voitaisiin sisällöstä karsia epäsopivaa materiaalia pois.

-Hanna 

Hannan kolmas artikkeli YouTubesta ja yrityksistä

Jan H. Kietzmannin, Kristopher Hermkensin, IanP.McCarthyn ja Bruno S.Silvestren artikkeli “Social media? Get serious! Understanding the functional building blocks of social media” (2011) lähestyy sosiaalista mediaa yritysten näkökulmasta. Artikkelin tarkoituksena on antaa ohjeita siihen, miten yritykset voisivat hyödyntää sosiaalista mediaa. Blogiin liittyen artikkelissa käsitellään myös YouTubea. Yritysten näkyminen sosiaalisessa mediassa, kuten YouTubessa, on tavanomaisesta poiketen riippunut yleensä esimerkiksi työntekijöiden tai yritysten asiakkaiden julkaisuista. Ei siis yrityksen markkinointiosaston toimesta. Tämä potentiaalisesti hyvä markkinointikanava on siis jäänyt vähän oman onnensa nojaan. Käsittelemässäni artikkelissa annettiin hyvä esimerkki siitä, miten sosiaalinen media voi tuoda hyvinkin huonoa julkisuutta yritykselle.

Vuonna 2008 United Airlines rikkoi Dave Carroll –nimisen muusikon kitaran lennon yhteydessä, jonka seurauksena Carroll teki YouTubeen musiikkivideon tapahtuneesta. Video sai paljon julkisuutta, sillä se keräsi samankaltaisia kohtaloita kokeneiden ihmisten kannatusta. Video palkittiin Time.comissa yhdeksi YouTuben parhaaksi videoksi ja se sai julkisuutta myös televisiossa. United Airlines ei vastannut tähän kohuun mitenkään, mikä ei ainakaan parantanut tilannetta. Tsekkaa video! :D

Artikkeli painottaa siis yrityksiä panostamaan myös sosiaaliseen mediaan mm. tämänkaltaisten tapausten kohdalla. Aineistoksi artikkeliin on koostettu seitsemän kohdan lista, jossa käydään läpi huomionarvoisia asioita. Materiaali aineistoon on hankittu sosiaaliselle medialle uskollisesti asiaan perehtyneiden ihmisten blogeista. Kirjoittajat ovat siis koonneet ohjeistukset eri blogeista, joita modifioimalla he ovat saaneet aikaiseksi artikkelin ohjeistuksen. Toisin sanoen artikkelin analyysi on juurikin näistä blogeista koottu seitsemän kohdan ohjeistus. Tässä vielä kuva yhteenvetona näistä:

TUUKKA: Youtuben sosiaalisia funktioita tämäkin: Kiekkoilijoiden mokausvideot ja fanikulttuuri

http://yle.fi/alueet/tampere/2011/05/tutkija_kiekkoilijoiden_mokausvideot_ovat_osa_fanikulttuuria_2600545.html

Mediatutkija Kaarina Nikunen muistuttaa YLE Uutisten artikkelissa, että internet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet koko kulttuuria ja tapaa osallistua suureen urheilujuhlaan. Monenlaisia videoita ja kuvia tuotetaan koko ajan ja niiden kommentointi on hyvin suurta. Videot ovat tärkeää materiaalia  esimerkiksi faneille.

Videoitakin muokataan, käsitellään ja editoidaan, ja tästä on osoituksena Nurmisen kaatumisvideo Mertarannan selostuksella.


http://www.youtube.com/watch?v=LrGZR5LRxLk

Huomatkaa, että tätä videota on katsottu jo yli1 100 000 kertaa, videon lisännyt käyttäjä kertoo kuinka ei voinut vastustaa kiusausta ja lisäsi Mertarannan selostuksen videolleen. Näin käyttäjä, jonka kanavan näyttökerrat ovat reilussa neljässä tuhannessa on saanut huomattavaa näkyvyyttä tekemälleen videolle. Taas yksi osoitus siitä, kuinka perinteisen mediankin avulla buustataan YouTube- käyttäjien lisäämien videoiden katselukertoja. Ilta-Sanomat on laittanut linkin videoon. Käyttäjän tilaajamäärä on kuitenkin pysynyt sangen kohtuullisena, viidessäkymmenessäkolmessa. Suomalaiset eivät siis kuitenkaan ole olleet kovin halukkaita tilaamaan, tai lisäämään videon lisännyttä käyttäjää ystäväkseen, koska tämä toiminta koetaan henkilökohtaisemmaksi kuin videon katsominen. Voidaankin siis pohtia, onko suositun videon lisääminen YouTubeen välttämättä hyödyksi sen lisänneelle käyttäjälle, vai luoko YouTube One hit wondereita. Kiinnostava sisältö jatkumona on tärkeämpää, kuin yksittäiset (ohimenevät) piikit. YouTubessa kanava ja sisältö eivät ole mielestäni niin voimakkaasti sidoksissa toisiinsa, kuin perinteisessä mediassa.