Toinen tutkimistani artikkeleista oli Martin Halveyn ja Mark T. Keanen artikkeli ” Exploring Social Dynamics in Online Media Sharing” (2006). Artikkeli on melko vanha, varsinkin otettaessa huomioon, että YouTube julkaistiin vasta vuonna 2005. Artikkeli on kuitenkin samantapainen kuin Paolillon artikkeli, jota käsittelin ensimmäisessä postauksessani. Artikkeli perustuu Youtuben sisällön tutkimiseen, eli sosiaalisten suhteiden tutkimukseen, sekä myös hakuominaisuuksien toimintaan. Erona Paolillon artikkeliin on se, että tarkoituksena on kuitenkin paremminkin selvittää ominaisuuksia, jotka parantavan sisällön saatavuutta. Kuten Paolillon artikkelissakin, materiaali kerättiin tutkimalla käyttäjiä, heidän profiilejaan, ystävyyssuhteitaan, julkaisujaan ja toimintaa. Materiaalin hankinnasta ei artikkelissa kerrottu yksityiskohtaisesti, mutta tämänkaltaisen tiedon keräämiseen tarvitaan jonkinlainen tietojen keräämiseen suunniteltu ohjelma, kuten Paolillonkin artikkelissa. Tässä tapauksessa materiaalista koottiin tietokanta, johon kuului informaatiota käyttäjistä, jotka käyttivät videoiden jakamisen ja etsimisen työkaluja.
Halveyn ja Keanen artikkelissa materiaalin analysointi perustui kuitenkin yksinkertaisempiin tilastollisiin menetelmiin. Materiaalista valittiin tietyt tutkimuskohteet, joita havainnollistettiin joko numeerisesti tai graafisesti. Koska materiaali oli numeerista, pystyi sen avulla helposti havainnollistamaan asioiden välisiä yhteyksiä sekä distribuutioita. Tämä oli mielestäni hyvä menetelmä, sillä se tarjosi ns. kovaa faktaa. Tämän perusteella materiaalista olisi helppo tehdä myös muunlaisia analyysejä tai käyttää pohjana jatkotutkimukselle. Harmillisesti artikkelissa ei juurikaan kerrottu itse materiaalin keräämisvaiheesta. Tämä on tietenkin otettava huomioon, mikäli artikkelia aiotaan käyttää hyväksi jatkotutkimuksissa. Esimerkiksi tarkasteluun valitut käyttäjät saattavat olla jollain tavalla samankaltaisia, eivätkä täten edustaisi Youtuben käyttäjäkuntaa kokonaisuudessaan.
Tutkimuksen tulos oli se, että monet käyttäjät eivät ollenkaan hyödyntäneet YouTuben tarjoamia sosiaalisia funktioita. Sellaiset käyttäjät, jotka kuitenkin hyödynsivät sosiaalisia funktioita, muodostivat sovelluksen parissa omia sosiaalisia verkostoja. Artikkelin sanomana oli se, että tutkimalla näitä sosiaalisia suhdeverkostoja, voitaisiin paremmin hahmottaa käyttökokemusta YouTuben kaltaisissa sovelluksissa. Näitä käyttökokemuksia tutkimalla voitaisiin jatkossa kehittää toimivampia sisällönhakujärjestelmiä.
-Hanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti