Löysin Nellin kautta erittäin mielenkiintoisen artikkelin YouTubesta. Harmikseni en voi linkittää sitä suoraan blogiin, mutta Arto-artikkelitietokannan kautta se pitäisi löytyä. Kyseessä on Lähikuva-nimisessä lehdessä (audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen aikakausilehti) vuonna 2008 ilmestynyt juttu ”YouTube – Uusi media, uusi julkisuus” ja kirjoittaja on Mikko Hautakangas. Tämä ei siis ole varsinainen tutkimus, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Sivuun lisäämäni linkki vie Lähikuva-lehden sivuille ja siellä voi selailla jo ilmestyneitä numeroita ja lukea artikkeleista englanninkielisiä tiivistelmiä.
Hautakangas pohtii artikkelissaan YouTuben kautta muodostuvaa julkisuuskuvaa ja sitä, millaisia haasteita uudenlainen mediaympäristö luo yleisön toimijuuden tutkimiselle. Blogimme aiheeseen se liittyy siten, että YouTuben sosiaalisuus muodostuu osallistuvasta ja tuottavasta yleisöstä: Hautakankaan sanoin ”palvelun ensisijainen tehtävä on tarjota kanava käyttäjien itsensä tekemien videoiden esittämiseen, olivatpa ne sitten rakeisia matkapuhelimella kuvattuja arkisia taltiointeja tai teknisesti korkeatasoisia ja puoliammattimaisesti tuotettuja lyhytelokuvia.” Palaute on myös tärkeää ja usein tekijät sitä suorastaan toivovat. Näiden amatöörivideoiden lisäksi palvelusta löytyy runsaasti kaupallista mediamateriaalia, kuten pätkiä tv-ohjelmista, mainoksia, musiikkivideoita jne. Hautakangas keskittyy kuitenkin pohtimaan vain käyttäjien luomaa uutta sisältöä.
Hautakangas nostaa esiin vakiintuneiden mediakäytäntöjen kautta myös YouTuben omaksumia piirteitä. Esimerkiksi hän mainitsee vuosittaisen YouTube Awards -kisan, jossa palkitaan parhaat käyttäjien lähettämät videot. Tällainen kilpailuasetelma liittyy esimerkiksi Music Televisioniin, joka on mielestäni vaikuttimena myös YouTuben omaksumaan palkitsemiskäytäntöön. Hautakangas kertoo, että ensimmäiset YouTube Awardsit jaettiin keväällä 2007, jolloin kilpailuvideot jaettiin seitsemään sarjaan: hellyttäviin, innoittaviin, komedioihin, puheenvuoroihin, luoviin, sarjoihin ja Vuoden muusikkoon. Vuonna 2007 voitokas oli esimerkiksi Tay Zonday -nimeä käyttävä harrastelijamuusikko, jonka musiikkivideo ”Chocolate Rain” päätyi yksinkertaisuudestaan ja koomisista elementeistään huolimatta (tai juuri niiden ansioista) leviämään yhteisösivustojen ja sähköpostien kautta ympäri maailman. Tay Zondayn musiikkivideoon on viitattu lukuisten muiden YouTube-videoiden lisäksi myös muussa populaarikulttuurissa, kuten esim. South Park -animaatiosarjassa. Video on ns. viraalivideo, “joka leviää viruksen tavoin ihmiseltä toiselle tavoittaen nopeasti laajan joukon”.
Yllä alkuperäinen Tay Zondayn versio ja alla siitä tehty hupailu.
Hautakangas esittää artikkelissa ihmetyksensä siitä, miksi YouTube pelaa vanhan median säännöillä, sillä vuoden parhaiden lokeroimisen ja palkitsemisen voi ajatella olevan ristiriidassa palvelun luonteen kanssa. YouTuben vahvuuksinahan ovat avoimuus ja käyttäjien tasa-arvoisuus, joten mihin tarvitaan erikseen esiin nostettavia YouTube-tähtiä ja hittejä. Olen tässä Hautakankaan kanssa jokseenkin eri mieltä, sillä miksei videoita voisi palkita. Esimerkiksi olen katsonut lukuisia fanien tekemiä videoita ja suon mieluusti huomiota sellaiselle työlle, johon on käytetty aikaa ja vaivaa. Yhdyn Hautakankaan näkemykseen siinä, että YouTube tarjoaa esityskanavan myös sellaiselle yleisölle suunnatuille teoksille, joille olisi vaikeaa löytää kaupallista jakelijaa.
-Meniina-
Ihmettelen itsekin tuota Hautakankaan väitettä. Minusta on ihan mukavaa että erilaisia titteleitä ja palkintoja on tarjolla niille, jotka haluavat sellaisia tavoitella. Tuskin kovin moni oman tekeleensä YouTubeen lataavaa edes tietoisesti tavoittelee "Vuoden video"-titteliä. Vaivalla tehdyn klipin voi aina palkita, tuskin kukaan siitä yöuniaan menettää. YouTube eroaa niin monella tavalla televisioviihteestä, että niitä on vaikeaa edes arvottaa samalla tavalla. Televisio- sekä musiikkimaailmassa pyörivät suuremmat rahat ja palkintojen arvostus on mm. sen vuoksi korkempi.
VastaaPoistaTunnustan, että olen korkeintaan joskus kuullut näistä YouTube Awards -seremonioista, mutta ne ovat muuten kyllä menneet korvieni ohi.
Kaupallinen materiaali on käyttäjien toimesta vallannut YouTuben, vaikka levy-/elokuvayhtiöt ovat kilvan poistaneet materiaalia jo vuosia tekijänoikeuksiin vedoten. Usein esimerkiksi poistetuiksi joutuneet kappaleet tekevät paluun jonkun itsetekoisella "musiikkivideolla". Amatöörien aikaansaannokset kuitenkin usein kirvoittavat ne parhaat naurut.
Tässä postauksessa oli minulle parikin uutta asiaa. Ensinnäkin nuo YouTube Awardsit, en olekaan kuullut sellaisista aikaisemmin. Ihan mielenkiintoinen juttu ja kuten Meniinakin kirjoitti, miksipä ei videoitakin voisi palkita. Hauska asiahan se vain on. Ja ne jotka tykkäävät harrastaa videointia ja niiden muokkausta, niin tuollainen palkitsemismahdollisuushan on vain mukava lisä, ihan kuten Jarkkokin kirjoitti.
VastaaPoistaToinen uusi asia oli tuo viraalivideot, en ole kuullut aikaisemmin tuota termiä.
Nimitys viraalivideot oli uusi minullekin, joten jotain uutta on tähän mennessä tullut jo opittua :)
VastaaPoistaNimitys on kyllä osuva ja hauska, viruksen tavoinhan ne leviävät. Joskus tosin ihmettelee, kun esim. jonkun lehden verkkosivuilla esitellään suurin otsikoin sellaista videota, jonka itse on nähnyt vaikkapa Facebookin kautta jo ajat sitten. Törmäsin tälläkin viikolla yhteen sellaiseen ja oikein piti asiaa päivitellä.
Viraalivideo... pitikö nyt tuollekin ilmiölle noin hölmö nimi jonkun keksiä? :D No mutta onhan tuo tavallaan osuva, mutta viruksista tulee minulle ainakin negatiivinen kuva, eivätkä läheskään kaikki viraalivideot ole mitenkään haitallisia, kuten vaikkapa tietokonevirukset vaan viihdyttäviä ja joskus jopa loistavia editointi/ohjaustyön näytteitä tai muuten vain oivallisia. Tietenkin joukossa on myös rasittavia kuten vaikkapa jo unohdettu Achmed the dead terrorist (http://www.youtube.com/watch?v=1uwOL4rB-go)
VastaaPoistatai nyt kovasti levinnyt Rebecca Blacking Friday satoine remakeineen ja muunnelmineen (http://www.youtube.com/watch?v=CD2LRROpph0) Itseäni sapetti kun olin jo kauan ennen achmed boomia katsonut kyseisen vatsastapuhujakoomikon kokonaisen ohjelman jossa terroristikäsinukke esiintyi ja joka tuutista alkoi vyöryä youtube linkkejä kyseiseen näytökseen. Tuoreimpia viraalivideoita on tosiaan tuo Friday musiikkivideo, josta on esimerkiksi Late night with Jimmy Fallon ohjelmassakin jo tehty pilaa.
No mutta palataanpas raiteille. Olen joskus kauan sitten kuullut noista Awardseista, mutta itsellänikin ne ovat menneet aikalailla ohi tyhjänpäiväisyydessään. Tuskin suurin osa Youtuben käyttäjistä tekee videoita sillä ajatuksella, että yrittäisivät voittaa niitä palkintoja. Suurin osa tekee videot jakaakseen ne ystävilleen eri puolilla maailmaa. Vasta näin jossain ohjelmassa kun kaksi nuorta taistelulajeja harrastanutta nuorta miestä esittelivät kamppailulaji temppujaan ja kertoivat että laji oli lähtöisin Amerikasta ja juuri videoita kuvaamalla ja netin kautta lähettämällä se oli levinnyt ympäri maailmaa ja suomeen. Lajin harrastajien välillä on vahva yhteisöllisyys ja monet tuntevat toisensa, vaikka eivät olisi koskaan toisiaan edes tavanneet.
- Jussi-Pekka Kumpulainen