Yhteenveto tutkimusmenetelmistä -Hanna

Kolmessa käsittelemässäni artikkelissa tutkimusmenetelmänä käytettiin erilaisia ohjelmanpätkiä, joilla saatiin tietoa YouTuben rakenteesta. Artikkeleista kävi hyvin ilmi, että tämä on ainoa tapa kerätä informaatiota sovelluksen sisäisistä rakenteista, sillä YouTube ei tarjoa tämänkaltaista informaatiota itse. Ohjelmat kävivät periaatteessa läpi eri videoiden ja kommenttien yhteyksiä seuraamalla niiden välistä linkitystä. Kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa (Structure and Network in the YouTube Core ja Exploring Social Dynamics in Online Media Sharing) tutkimuksen kohteina olivat lähinnä käyttäjien ystävyyssuhteet ja näiden muodostama verkosto. Neljänneksi käsittelemässäni artikkelissa (Understanding Video Interactions in YouTube) tutkimuksen kohteena olivat videoiden väliset yhteydet, mutta menetelmä oli silti samanlainen kuin kahdessa em. tutkimuksessa. Kaikissa kolmessa artikkelissa kerätystä informaatiosta luotiin tilastollisia kaavioita ja kuvia, joiden avulla voitiin todeta erilaisia asioita.

Kolmantena käsittelemäni artikkeli (Social media? Get serious! Understanding the functional building blocks of social media) poikkesi myös tutkimusmenetelmältään muista. Se oli artikkelina myös hieman erilainen, sillä siinä ei oikeastaan tutkittu mitään, vaan tarkoituksena oli julkaista ohjeisto. Ohjeisto koottiin kuitenkin asiaa käsittelevistä blogeista. Tässä siis kerättiin blogeista aiheeseen liittyvää informaatiota, jonka artikkelin kirjoittajat sittemmin muokkasivat ohjekokonaisuudeksi.

-Hanna 

Hannan neljäs artikkeli

Neljäs artikkelini käsittelee ihmisten käyttäytymismalleja YouTubessa. Artikkelin” Understanding Video Interactions in YouTube” (2008) ovat kirjoittaneet Fabricio Benevenuto, Fernando Duarte, Tiago Rodrigues, Virgilio Almeida, Jussara Almeida ja Keith Ross. Itse sosiaaliset funktiot ovat artikkelissa pienemmässä osassa, sillä käyttäytymistä tutkitaan lähinnä videopostausten valossa. Artikkelissa nousee vahvasti esiin antisosiaalinen käyttäytyminen, jota jotkin käyttäjät YouTubessa harrastavat. Tällä antisosiaalisella käyttäytymisellä tarkoitetaan artikkelissa sitä, että videoita julkaistaan ja linkitetään muihin jonkin epäeettisen syyn takia. Voidaan esimerkiksi promota jotain tuotetta linkittämällä sen videoita muihin, aiheeseen liittymättömiin videoihin.

Artikkelin tutkimusosassa perehdyttiin videoiden ”vastavideoihin”, eli käytännössä siihen rakenteeseen, jossa jonkun julkaisemaan videoon voidaan linkittää jokin oma videovastine.  Tutkimusmenetelmä oli näiden yhteyksien tutkiminen siihen suunnatulla ohjelmalla. Ohjelma sai aikaan tiettyihin videoihin ja niiden yhteyksiin liittyviä noodeja. Näitä tutkimalla voitiin tuloksista tehdä suurempia graafeja. Ohjelman algoritmi on esitetty artikkelissa ja siitä selviää melko hyvin, miten yhteyksiä tutkittiin.

Artikkelissa esitelty tutkimus osoittaa merkkejä antisosiaalisesta käyttäytymisestä YouTubessa. Kuten tuntuu olevan aika yleistä, niin tämänkin artikkelin tarkoitus on kannustaa lisätutkimuksiin. YouTubessa sisällön määrä on todella suuri, joten allokoinnilla ja hakuohjelmilla on suuri rooli. Mikäli tätä epäsosiaalista käyttäytymistä pystyttäisiin tunnistamaan paremmin, voitaisiin sisällöstä karsia epäsopivaa materiaalia pois.

-Hanna 

Hannan kolmas artikkeli YouTubesta ja yrityksistä

Jan H. Kietzmannin, Kristopher Hermkensin, IanP.McCarthyn ja Bruno S.Silvestren artikkeli “Social media? Get serious! Understanding the functional building blocks of social media” (2011) lähestyy sosiaalista mediaa yritysten näkökulmasta. Artikkelin tarkoituksena on antaa ohjeita siihen, miten yritykset voisivat hyödyntää sosiaalista mediaa. Blogiin liittyen artikkelissa käsitellään myös YouTubea. Yritysten näkyminen sosiaalisessa mediassa, kuten YouTubessa, on tavanomaisesta poiketen riippunut yleensä esimerkiksi työntekijöiden tai yritysten asiakkaiden julkaisuista. Ei siis yrityksen markkinointiosaston toimesta. Tämä potentiaalisesti hyvä markkinointikanava on siis jäänyt vähän oman onnensa nojaan. Käsittelemässäni artikkelissa annettiin hyvä esimerkki siitä, miten sosiaalinen media voi tuoda hyvinkin huonoa julkisuutta yritykselle.

Vuonna 2008 United Airlines rikkoi Dave Carroll –nimisen muusikon kitaran lennon yhteydessä, jonka seurauksena Carroll teki YouTubeen musiikkivideon tapahtuneesta. Video sai paljon julkisuutta, sillä se keräsi samankaltaisia kohtaloita kokeneiden ihmisten kannatusta. Video palkittiin Time.comissa yhdeksi YouTuben parhaaksi videoksi ja se sai julkisuutta myös televisiossa. United Airlines ei vastannut tähän kohuun mitenkään, mikä ei ainakaan parantanut tilannetta. Tsekkaa video! :D

Artikkeli painottaa siis yrityksiä panostamaan myös sosiaaliseen mediaan mm. tämänkaltaisten tapausten kohdalla. Aineistoksi artikkeliin on koostettu seitsemän kohdan lista, jossa käydään läpi huomionarvoisia asioita. Materiaali aineistoon on hankittu sosiaaliselle medialle uskollisesti asiaan perehtyneiden ihmisten blogeista. Kirjoittajat ovat siis koonneet ohjeistukset eri blogeista, joita modifioimalla he ovat saaneet aikaiseksi artikkelin ohjeistuksen. Toisin sanoen artikkelin analyysi on juurikin näistä blogeista koottu seitsemän kohdan ohjeistus. Tässä vielä kuva yhteenvetona näistä:

TUUKKA: Youtuben sosiaalisia funktioita tämäkin: Kiekkoilijoiden mokausvideot ja fanikulttuuri

http://yle.fi/alueet/tampere/2011/05/tutkija_kiekkoilijoiden_mokausvideot_ovat_osa_fanikulttuuria_2600545.html

Mediatutkija Kaarina Nikunen muistuttaa YLE Uutisten artikkelissa, että internet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet koko kulttuuria ja tapaa osallistua suureen urheilujuhlaan. Monenlaisia videoita ja kuvia tuotetaan koko ajan ja niiden kommentointi on hyvin suurta. Videot ovat tärkeää materiaalia  esimerkiksi faneille.

Videoitakin muokataan, käsitellään ja editoidaan, ja tästä on osoituksena Nurmisen kaatumisvideo Mertarannan selostuksella.


http://www.youtube.com/watch?v=LrGZR5LRxLk

Huomatkaa, että tätä videota on katsottu jo yli1 100 000 kertaa, videon lisännyt käyttäjä kertoo kuinka ei voinut vastustaa kiusausta ja lisäsi Mertarannan selostuksen videolleen. Näin käyttäjä, jonka kanavan näyttökerrat ovat reilussa neljässä tuhannessa on saanut huomattavaa näkyvyyttä tekemälleen videolle. Taas yksi osoitus siitä, kuinka perinteisen mediankin avulla buustataan YouTube- käyttäjien lisäämien videoiden katselukertoja. Ilta-Sanomat on laittanut linkin videoon. Käyttäjän tilaajamäärä on kuitenkin pysynyt sangen kohtuullisena, viidessäkymmenessäkolmessa. Suomalaiset eivät siis kuitenkaan ole olleet kovin halukkaita tilaamaan, tai lisäämään videon lisännyttä käyttäjää ystäväkseen, koska tämä toiminta koetaan henkilökohtaisemmaksi kuin videon katsominen. Voidaankin siis pohtia, onko suositun videon lisääminen YouTubeen välttämättä hyödyksi sen lisänneelle käyttäjälle, vai luoko YouTube One hit wondereita. Kiinnostava sisältö jatkumona on tärkeämpää, kuin yksittäiset (ohimenevät) piikit. YouTubessa kanava ja sisältö eivät ole mielestäni niin voimakkaasti sidoksissa toisiinsa, kuin perinteisessä mediassa.

TUUKKA: Miksi matemaattisia malleja ja crawlausta?

Olen valinnut tarkastelun kohteeksi kaksi tutkimusta, joiden menetelmät ovat hyvin humanistisia, kuten diskurssianalyysi ja haastattelut (toki näihinkin tutkimuksiin kuuluu myös laskeminen).

Olen valinnut myös kaksi tutkimusta, joiden tuloksista tulee esille raakoja numeroita ja tilastoja. Tutkimuksia, joissa on myös paljon käsitteitä ja termejä, joita en ymmärrä.

Mielestäni on erityisesti multimediaviestinnän tutkimuksessa tärkeää yhdistää nuo kaksi menetelmää, määrällinen ja laadullinen toisiinsa. Vaikka haastatteluin ja diskurssianalyysin keinoin saadaan ihmisten kertomia selityksiä YouTube toiminnalleen, on kiinnostavaa pohtia myös aineistoja tilastollisesti ja matemaattisesti. Multimediaviestinnän tutkimuksessa käytetään avuksi myös ohjelmointikielien suomia tutkimusmahdollisuuksia.Ystävien määrän prosentuaalinen vertaaminen, eri ryhmään ladattujen videoiden keskustelujen ja tilaajien määrän vertaileminen on myös mielekästä.

Tutkimuksia ei ollut kovin helppoa löytää, ja vaikka matematiikka ja funktiot ynnä kaavat eivät ole ominta alaani, pyrin käyttämään myös näiden menetelmien tuloksia ja lukuja hyödykseni blogipostauksissani YouTuben sosiaalisista funktioista.

TUUKKA: Statistics and Social Network of YouTube Videos: aineistonhankinta ja analyysimenetelmät

Tässäkin tutkimuksessa käytettiinYouTuben crawlingia. YouTuben APIn http://en.wikipedia.org/wiki/API ja videowebsivujen scrapeja http://en.wikipedia.org/wiki/Data_scraping käytettiin. 

A) Videon kategorioiden (ladattessa valittavissa 12) prosentuaalinen jakautuminen selvitettiin

B) YouTuben lataamistrendiä tutkittiin lisäyspäivämäärien avulla. Tutkittiin viikoittain lisättyjen videoiden määrää koko crwlatussa datassa.

C) Videoiden pituutta tarkasteltiin ja vertailtiin perinteisiin mediasisältöpalvelimiin.

D) Videon tiedostokokoa ja bittimäärää tarkasteltiin. 184 tuhannen videon pituustiedot kerättiin videotunnisteiden normaalilla crawlilla.

E) Katsomiskerrat ja käyttäjien pääsykaavat, katsomiskerrat viestivät videon suosiosta ja käyttäjien tavasta löytää video. Videoiden katsomiskäyrää ajan kuluessa tutkittiin. Miten paljon katselu kehittyy ensimmäisellä, toisella, kolmannella viikolla jne.

F) Kasvutrendi ja videoiden aktiivisuuden elinaika. Toisten videoiden ollessa hyvinkin suosittuja, toiset eivät ole sitä ollenkaan

ja

G) Käyttäjien käyttäytyminen. Arvostelujen tilastoja ja kommenttien määrää verrattiin aiemmin tutkittuihin katselukertojen määrään.

TUUKKA: Publicly Private and Privately Public: aineistonhankinta ja analyysimenetelmät

Tutkimusaineistona oli semistrukturoituja haastatteluja, kenttämuistiinpanoja (yhden vuoden aikana useita kertoja viikossa YouTubessa tehtyjä), lähetettyjen videoiden ja kommenttejen analyysejä sekä kanavan tilausten ja ystävystymiskäytäntöjen tutkimusta. 

Tutkimuksessa tehtiin 54 haastattelua pääosin 15-20 vuotiaille. Haastattelut kestivät tunnista kolmeen ja niissä oli mukana haastattelua edeltänyt kysely, joka käsitteli demografiaa sekä taustoja median käytöstä. 10 haastattelua tehtiin kasvotusten, 15 pikaviestiohjelmassa sekä 29 puhelimessa. 

Havointoja tehtiin vaihtelevien aktiviteettien, kuten YouTuben pääsivun sisältämien videoiden katsomisen sekä YouTuben videoblogin lukemisen aikana. 

Haastattelukysymyksiä olivat muun muassa: Mitkä ovat pääedut ja haitat YouTubeen osallistumisessa?; Tunnetko kaikki henkilöt, jotka ovat kommentoineet videotasi?; Missä tilanteessa pyydät jotakuta kaveriksi?; Miten ystäväksi pyytäminen YouTubessa eroaa heidän videoiden tilaamisestaan?