TUUKKA: Miksi matemaattisia malleja ja crawlausta?

Olen valinnut tarkastelun kohteeksi kaksi tutkimusta, joiden menetelmät ovat hyvin humanistisia, kuten diskurssianalyysi ja haastattelut (toki näihinkin tutkimuksiin kuuluu myös laskeminen).

Olen valinnut myös kaksi tutkimusta, joiden tuloksista tulee esille raakoja numeroita ja tilastoja. Tutkimuksia, joissa on myös paljon käsitteitä ja termejä, joita en ymmärrä.

Mielestäni on erityisesti multimediaviestinnän tutkimuksessa tärkeää yhdistää nuo kaksi menetelmää, määrällinen ja laadullinen toisiinsa. Vaikka haastatteluin ja diskurssianalyysin keinoin saadaan ihmisten kertomia selityksiä YouTube toiminnalleen, on kiinnostavaa pohtia myös aineistoja tilastollisesti ja matemaattisesti. Multimediaviestinnän tutkimuksessa käytetään avuksi myös ohjelmointikielien suomia tutkimusmahdollisuuksia.Ystävien määrän prosentuaalinen vertaaminen, eri ryhmään ladattujen videoiden keskustelujen ja tilaajien määrän vertaileminen on myös mielekästä.

Tutkimuksia ei ollut kovin helppoa löytää, ja vaikka matematiikka ja funktiot ynnä kaavat eivät ole ominta alaani, pyrin käyttämään myös näiden menetelmien tuloksia ja lukuja hyödykseni blogipostauksissani YouTuben sosiaalisista funktioista.

TUUKKA: Statistics and Social Network of YouTube Videos: aineistonhankinta ja analyysimenetelmät

Tässäkin tutkimuksessa käytettiinYouTuben crawlingia. YouTuben APIn http://en.wikipedia.org/wiki/API ja videowebsivujen scrapeja http://en.wikipedia.org/wiki/Data_scraping käytettiin. 

A) Videon kategorioiden (ladattessa valittavissa 12) prosentuaalinen jakautuminen selvitettiin

B) YouTuben lataamistrendiä tutkittiin lisäyspäivämäärien avulla. Tutkittiin viikoittain lisättyjen videoiden määrää koko crwlatussa datassa.

C) Videoiden pituutta tarkasteltiin ja vertailtiin perinteisiin mediasisältöpalvelimiin.

D) Videon tiedostokokoa ja bittimäärää tarkasteltiin. 184 tuhannen videon pituustiedot kerättiin videotunnisteiden normaalilla crawlilla.

E) Katsomiskerrat ja käyttäjien pääsykaavat, katsomiskerrat viestivät videon suosiosta ja käyttäjien tavasta löytää video. Videoiden katsomiskäyrää ajan kuluessa tutkittiin. Miten paljon katselu kehittyy ensimmäisellä, toisella, kolmannella viikolla jne.

F) Kasvutrendi ja videoiden aktiivisuuden elinaika. Toisten videoiden ollessa hyvinkin suosittuja, toiset eivät ole sitä ollenkaan

ja

G) Käyttäjien käyttäytyminen. Arvostelujen tilastoja ja kommenttien määrää verrattiin aiemmin tutkittuihin katselukertojen määrään.

TUUKKA: Publicly Private and Privately Public: aineistonhankinta ja analyysimenetelmät

Tutkimusaineistona oli semistrukturoituja haastatteluja, kenttämuistiinpanoja (yhden vuoden aikana useita kertoja viikossa YouTubessa tehtyjä), lähetettyjen videoiden ja kommenttejen analyysejä sekä kanavan tilausten ja ystävystymiskäytäntöjen tutkimusta. 

Tutkimuksessa tehtiin 54 haastattelua pääosin 15-20 vuotiaille. Haastattelut kestivät tunnista kolmeen ja niissä oli mukana haastattelua edeltänyt kysely, joka käsitteli demografiaa sekä taustoja median käytöstä. 10 haastattelua tehtiin kasvotusten, 15 pikaviestiohjelmassa sekä 29 puhelimessa. 

Havointoja tehtiin vaihtelevien aktiviteettien, kuten YouTuben pääsivun sisältämien videoiden katsomisen sekä YouTuben videoblogin lukemisen aikana. 

Haastattelukysymyksiä olivat muun muassa: Mitkä ovat pääedut ja haitat YouTubeen osallistumisessa?; Tunnetko kaikki henkilöt, jotka ovat kommentoineet videotasi?; Missä tilanteessa pyydät jotakuta kaveriksi?; Miten ystäväksi pyytäminen YouTubessa eroaa heidän videoiden tilaamisestaan? 

TUUKKA: User Groups in Social Networks (tutkimus, joka voi olla erityisesti Gigalaisten mieleen): aineistonhankinta ja analyysimenetelmät

Osa yhteisöllisistä verkkopalveluista (SNS) on puhtaasti sosiaalisia, kun taas  esimerkiksi YouTube on taas suuressa määrin sisältöön keskittynyt pitäessään yllä sosiaalisuutta. YouTuben kohdalla onkin siis syytä kysyä: miten sisältö ja kontaktit ovat suhteessa toisiinsa

Tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalisten aktiviteettien ja yhteisöjen piirteitä sisältöön keskittyvässä YouTubessa. Kahdenlaisia verkkoja tutkittiin. Ensinnäkin tilaamista (subscription) joka on sisältöön suuntautunut suhde, toisekseen ystävyyttä (friendship), joka on sosialisaatioon pyrkivää.

Tutkimuksessa tietoa haettiin Pythonilla ja Javalla luoduilla matelijoilla (crawlers). 

Ensi vaiheessa satunnaisia YouTube käyttäjiä hankittiin aineistoksi lumipallomallilla, joka alkoi "korkean tason käyttäjästä". YouTuben APIn http://en.wikipedia.org/wiki/API avulla kerättiin käyttäjätietoja, kuten ystävien määrää, tilauksia, tilaajia, sijaintia yms.  Luotiin keinotekoisia ja satunnaisia ryhmiä.

Toisessa vaiheessa kaikki ryhmätieto kerättiin, kuten ryhmän nimi, jäsenmäärä aiheet jne. Tieto kerättiin ruudunraaputusmenetelmin (screen-scraping). http://en.wikipedia.org/wiki/Data_scraping

Kolmannessa vaiheessa tutkittiin kaikki ryhmät, joissa oli jäseniä kolme tai enemmän. Kategoriaksi valittiin Koulutus, tiede ja teknologia. Kaikki videot ja jäsenet selvitettiin ryhmän kotisivulta. Kaikki ryhmän jäsenten ystävätiedot, tilaukset ja tilaajat selvitettiin.

Neljännessä vaiheessa Javan ja Pythonin matelija:-)ohjelmien avulla viiden muun kategorian tiedot  selvitettiin, jotta niiden erot saataisiin selville.

Nämä kategoriat olivat: 

1. Uutiset ja politiikka, keskimäärin suurin määrä jäseniä, videoita ja keskusteluja

2. Musiikki, suurin kategoria (kategoriassa oli liikaa ryhmiä, joten 3000 satunnaista tutkittiin)

3. Lemmikit ja eläimet, suuri korrelaatio ryhmän muuttujien välillä (jäsenmäärä, muistiinpanot, aiheet, videot)

4.Hyväntekeväisyys ja aktivismi, vähäinen vaihtelu ryhmämuuttujien välillä.

5. Urheilu, korkea jäsen-, video- ja keskustelumäärä, myös suuret korrelaatiot ryhmämuuttujien välillä.

Neljännen tason crawlaus tehtiin viisi kuukautta  ennen kolmannen vaiheen crawlausta. Koska YouTube oli suunnitellut sivunsa uudelleen AJAXilla ja HTMLllä, tarvittiin uutta matelijaa joka kirjoitettiin JAVAn Crawljax paketilla. 

Viidennessä vaiheessa, jotta saataisiin selville ryhmien muutos ajan saatossa, ryhmän Koulutus, tiede ja teknologia jäsenet crawlattiin uudelleen, kahden kuukauden jälkeen edellisestä crawlauksesta.

Sattuuko joku muuten tietämään, mitä tämä crawling ihan käytännössä tarkoittaa?

TUUKKA: Don’t you forget about me: aineistonhankinta ja analyysimenetelmät

Hakutermi Madeleine McCann tuotti YouTubessa vastaukseksi 3700 videota  ja yli seitsemän miljoonaa tekstivastausta. Aineiston hankinta oli kätevien hakutoimintojen ansiosta helppoa. 

Tutkimusaineistoksi valittiin 3680 videon joukosta suosituin kymmenys. Laadullisen sisällönanalyysin avulla videot jaettiin yleisluontoisiin ryhmiin (13) tutkimuksen ensimmäistä vaihetta varten. Nämä laadulliset luokat alistettiin määrälliseen analyysiin, jossa muuttujina olivat vastausten määrät, lähetettyjen videoiden määrät ja katselukertojen kokonaismäärät.

Videoaineisto jaettiin luokkiin: muistaminen (tribute), vihamielisyys, joukkoviestinnän käyttäminen, Tapaukseen tehty musiikki, rikostutkintaan liittyvät, psyykkiset ja uskonnolliset piirteet, huumori, virallisten järjestöjen lähettämät, tuki McCanneille, kadonneet lapset yleensä, mediaatio, luova lähestymistapa ja kilpailut. Kaikkien näiden ryhmien videoiden määrät, katselukerrat ja kommentit oli laskettu. Kahden ensimmäisen kategorian 10 parhaan videon 100 ensimmäistä tekstikommenttia analysoitiin diskurssianallyysin keinoin. Hallitsevia diskurssiteemoja pyrittiin määrittämään.

Videoaineiston tekstikommentit jaettiin luokkiin (28): McCannien tukeminen, McCannien syyttäminen, vihamielinen kanssakeskustelijoita kohtaan, McCannien puolustaminen, rikostutkinnalliset lähestymistavat, luokka ja rotu, ylistäminen, muut kadonneet lapset sekä musiikkiin liittyvät.

Luokkia olivat myös sellaiset, kuin kanssakeskustelijoiden myötäily, neutraalit kanssakeskustelijoihin liittyvät, Madeleinen kuoleman ennakointi, tapauksen medioituneisuus, “Coloboma eye”, sieppaajan rankaiseminen, spämmäys, videoiden tekniset seikat, vitsit, “sightings”, pedofilia, seksuaaliset, Madeleinen ulkonäkö, McCannien PR-strategian kritikointi, kanssakeskustelijan puolustaminen, vihamielisyys videota kohtaan, YooTubeen yleisesti liittyvät kommentit ja uskonnolliset tekstikommentit.

Seuraavaksi tutkittiin diskurssianalyysin avulla myös videoiden kommenteissa useimmiten esiintyneitä sanoja, joita olivat esimerkiksi vanhemmat, Maddie, toivo, löytää ja rukous. 

Tuukan tarkastelemien tutkimusten aiheet 4/4

Kolmanneksi tutkimuksekseni valitsin Käyttäjäryhmät sosiaalisissa verkostoissa: kokeellinen YouTube tutkimus (tarkemmat lähdetiedot kaikista tarkastelemistani tutkimuksista löytyvät tutkimuksia välilehdestä).

YouTuben lisäsi hiljan käyttäjille mahdollisuuden muodostaa ryhmiä, joissa voi ilmaista eksplisiittisesti kiinnostuksenkohdekategoriansa.  Käyttäjien rooleja käyttäjäryhmissä ja ryhmien kehittymistä tarkasteltiin. Tutkimuksessa haavainnoitiin myös miten ihmiset liittyvät ryhmiin.

Neljänneksi tutkimuksekseni valitsin YouTube -videoiden tilastot ja sosiaalinen verkosto. Tutkimuksessa kerättiin yli kolmen miljoonan YouTube -videon tiedot. tutkimuksessa havaittiin videoilla olevan vahva korrelaatio toisiinsa, joka mahdollistaa uusien tekniikoiden kehittämisen palvelun laadun parantamiseksi. YouTuben ero muihin videostreamauspalveluihin on muun muassa videoiden pituus: Youtubessa muutamia minuutteja, muilla sivuilla 1-2 tuntia (elokuvat). Ihmiset voivat valita 12 kategoriasta, lisätessään videon. Suosituin kategoria on musiikki. YouTube videoiden keskimääräinen koko on vain 8,4 MB.

Meniinan yhteenveto tutkimuksista: YouTube ja sosiaalisuus

YouTubea koskevissa tutkimuksissa tarkasteltiin eri asioita käyttäen erilaisia menetelmiä, mutta jokaisen tutkimustuloksia esittelevissä osioissa nostettiin palveluun liittyvä sosiaalisuus jollain tapaa esiin. Ensimmäisessä tutkimuksessa (Haradikis & Hanson: Social Interaction and Co-Viewing With YouTube) esitettiin palveluun liittyvän myös sosiaalisen aspektin, joka näkyy videoiden jakamisena ja katsomisena sekä niistä keskustelemisena perheen ja ystävien kanssa. Tutkimuksessa tultiin lopputulokseen, että YouTubea voidaan kutsua sosiaaliseksi mediaksi.

Toisessa tutkimuksessa (Thornton: YouTube: transnational fandom and Mexican divas) YouTuben käyttö nähtiin myös sosiaaliseksi. Tutkimuksessa tarkastellut fanit toimivat YouTuben kautta osana yhteisöään rakentaen sekä omaa identiteettiään että käsitystään ihailunsa kohteesta. YouTubessa julkaistu fanin tekemä video nousee osalliseksi laajaa ihailun kohteesta käytävää keskustelua ja tämä toiminta on todellakin sosiaalista. Videoiden tekijät myös odottavat kommentteja töistään ja niiden kautta keskustelu yhteisössä syntyy. Tästä päästään kolmannessa tutkimuksessa ((Understanding Content Consumers and Content Creators in the Web 2.0 era: A Case Study of YouTube Users) esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan YouTubessa käyttäjät viihtyvät, kommunikoivat ja vaihtavat tietoa. Palvelusta on tullut tärkeä osa etenkin nuorten teknologian täytteistä elämäntapaa. Myös neljäs tutkimus (Chu: Collective behavior in YouTube: a case study of `Bus Uncle`online videos) jatkaa samalla linjalla kutsuessaan YouTubea kahleistaan vapautetun mielikuvituksen leikkikentäksi: se on julkinen kulttuurinen tila, jossa käyttäjät viihtyvät ja jakavat sisältöä sekä kommentoivat sitä.

Olen samaa mieltä tutkimusten kanssa eli näen YouTuben käytön sosiaalisena toimintana. Olen tutkinut gradussani erikoistuneen faniryhmän toimintaa YouTubessa ja työn alussa viime syksynä yllätyin niistä mahdollisuuksista, joita YouTube faniyhteisölle eli fandomille tarjoaa: se on heidän töidensä esittelyyn käytetty areena ja mahdollistaa myös keskustelun fandomin sisällä. Vaikka en ainakaan vielä ole osallistunut fanivideoista käytyihin keskusteluihin, tunnen itse samaa mediatekstiä fanittavana henkilönä yhteenkuuluvuuden tunnetta fandomiin pelkästään katsomalla videoita ja lukemalla niistä käytyjä keskusteluja. Tämä on tietysti omakohtainen kokemukseni ja yllätti aikoinaan itsenikin, mutta senkin perusteella näen YouTuben tarjoavan uusia mahdollisuuksia fandomien kaltaisille kuvitelluille yhteisöille. Videot voivat myös houkutella sellaisia henkilöitä, joita ei sen pohjana käytetty mediateksti ole aikaisemmin edes kiinnostanut. Näen myös viraalivideoiden katselun ja jakamisen sosiaalisena toimintana, sillä mikään viraalivideo itse ei pysty nostamaan itseään ilmiön asemaan. Ilmiön siitä tekevät sen katsojat.